Ulkolämpötilojen lasku syksyllä aiheuttaa usein puhelupiikin kiinteistöhuoltoon, kun asunnoissa tuntuu ettei patterit lämmitä ja asunnossa on viileää. Koostimme artikkelin, jossa käydään läpi usein lämmityksestä kysyttyjä kysymyksiä ja annamme myös vinkkejä miten sinä asukkaana voit pitää huolta lämmityksen toiminnasta. Kerromme myös mitkä ovat sellaisia vian tunnusmerkkejä, joista tulee olla yhteydessä kiinteistöhuoltoon.
Lämpötilat kiinteistöissä
Meillä kiinteistöhuollossa käydään lämmönjakohuoneissa ympäri vuoden, jolloin lämmityspaketin kuntoa tulee tarkkailtua säännöllisesti. Yleensä lämmityksen aloituksen hoitaa nykypäivänä automatiikka, jolloin ilmojen viiletessä lämmitys alkaa ilman erillistä huoltotyöntekijän käyntiä.
Kerrostaloissa eri tiloissa on erilaiset suosituslämpötilat vedottomiin olosuhteisiin ja ne ovat Motivan mukaan seuraavat:
- Oleskelutilat 20-21ºC
- Makuuhuoneet 18-20ºC
- Kerrostalojen porrashuoneet 17-18ºC
- Varasto 12ºC
- Autotalli 5ºC
Näkemyksemme mukaan lämpötila asunnoissa on ok, kun se on 21-23 ºC. Jos lämpötila asunnoissa alkaa mennä yli 23-24 ºC se on liian korkea ja sille kannattaa tehdä muutoksia. Liian suuret lämpötilat tuovat turhia kustannuksia taloyhtiölle. Joskus pattereissa ei ole yleisissä tiloissa termostaatteja, jolloin lämpötila saattaa olla turhan iso. Termostaatit asentamalla taloyhtiö voi pitkässä juoksussa säästää paljon euroja.
Seuraavassa muutamia yleisimpiä kysymyksiä, joita saamme lämmitykseen liittyen.
Mitä asukas voi itse tehdä, mikäli tuntuu, että asunnossa on viileää?
- Ihan aluksi kannattaa tarkastaa, että termostaatit ovat tarpeeksi suurella. Kannattaa kääntää täysin auki ja kiertää sitten pienemmälle tarpeen mukaan, jos huonelämpötila nousee liian korkeaksi. Termostaattia kannattaa käännellä laidasta laitaan, auki – kiinni, jolloin ehkäisee patteriventtiilin jumiutumista tai pystyy jopa korjaamaan jumiutuneen patteriventtiilin, jolloin termostaatti alkaakin taas toimia.
- Joskus verhot tai huonekalut estävät termostaattia toimimasta oikein tai estävät lämmön siirtymisen patterista huoneilmaan. Tällaiset esteet tulee poistaa.
- Korvausilmaventtiilit on myös hyvä tarkistaa – onko venttiili talviasennossa tai pienemmällä? On tärkeää tiedostaa, että venttiiliä ei koskaan tule laittaa täysin kiinni, jotta ilmanvaihto toimii. Eli sen tulee olla aina vähintään pienimmällä asetuksella. Venttiileitä on monenlaisia. Mikäli oman asunnon venttiileiden säätö ei ole tuttua, kannattaa se selvittää joko taloyhtiön ohjekirjasta tai kiinteistöhuollolta.
- On hyvä tarkistaa ikkunoiden ja ovien toiminnan sekä tiivisteet. Mikäli niissä huomaa puutteita, niin ne korjaamalla lämpötilahaastekin voi korjaantua. Uloimman ikkunan ja oven korjaus kuuluu osaketalossa taloyhtiölle ja sisempien asunnon omistajalle.
- Mikäli edelleen tuntuu liian viileältä, tulee huoneen lämpötila mitata suunnilleen keskeltä huonetta noin 1 metrin korkeudelta, eli ei mitata ikkunalaudalta tai ulkoseinän luota. Jos lämpötila on alle suositusten, tulee olla yhteydessä kiinteistöhuoltoon.
Huonelämpötila voi tuntua viileältä, vaikka se olisi oikeissa rajoissa, mikäli asunnossa esiintyy jostain syystä vetoa. Vedontunne syntyy, kun viileämpi ilma liikkuu asunnossa. Tämän voi aiheuttaa ilmanvaihto, vuotavat tiivisteet, korvausilmaventiileistä tuleva kylmempi ilma, raot rakenteissa, jne. Mikäli vedontunne on häiritsevää, voi olla yhteydessä kiinteistöhuoltoon asian tutkimiseksi.
Miksi asunnoissa voi olla kylmät patterit, vaikka ulkona olisi tosi kylmä?
Automatiikka ohjaa niin, että lämpöverkkoon menevän veden lämpötila kasvaa ulkolämpötilan laskiessa. Kuitenkaan huoneistojen patterit eivät välttämättä lämpene samassa suhteessa, vaan ne lämpenevät sen mukaan mikä on asunnossa lämmöntarve. Alle ruumiinlämmön oleva metalliputki tuntuu käteen viileältä, vaikka se olisi huoneilmaa lämpimämpi. Patteri lämmittää silti huoneilmaa, koska on sitä lämpimämpi.
Pattereiden lämpötilaa tärkeämpi on huoneiston lämpötila. Termostaatti on keskeisessä roolissa ja se ohjaa veden kiertoa. On normaalia, että pattereiden lämpötilat vaihtelee. Kun asunnoissa on oikea lämpötila, termostaatti sulkee veden kiertoa patteriin ja patteri jäähtyy. Huonelämpötilan laskiessa tarvitaan lisää lämpöä ja termostaatti ohjaa tällöin lisää lämpöä patteriin. Termostaattia on hyvä väännellä edestakaisin ehkäistäkseen patteriventtiilin jumiutumista tai saadakseen jumiutuneen venttiilin taas toimimaan.
Mistä tietää, että patterissa on ilmaa?
Ilman kertyminen patteriin on yleensä ylimpien kerrosten haaste. Ilmaa kertyy myös isommissa lämmitysverkoston korjauksissa ja ihan pelkkä vesikatko voi aiheuttaa ilman kertymisen kylpyhuoneen käyttövesipattereihin.
Selkein merkki ilmalle patterissa on lotiseva ja liplattava ääni. Voi myös olla, että patteri on epätasaisesti lämmin. Usein tällaisissa tilanteissa yläosa on viileä ja lämpöä tuntuu ainoastaan putkessa lähellä termostaattia. Tässä kohtaa on kuitenkin muistettava, että patteri voi olla epätasaisesti lämmin, vaikka ei mitään ongelmaa olisikaan. Tuo ääni on yleensä se selkein merkki ilmasta.
On suositeltavaa, että asukas ei itse ilmaa patteria, vaan sen tekisi huolto. Tämä sen vuoksi, että samassa yhteydessä on hyvä tarkastaa patteriverkoston paine ja lisätä sinne vettä. On myös mahdollista, että vanha ilmausruuvi jää vuotamaan, jolloin tarvitaan huollolta toimenpiteitä.
Miten lattialämmitys eroaa patterilämmityksestä?
Lattialämmityksessä lämpöä luovuttava pinta-ala on suurempi, joten pienempi lämpötila riittää lämmittämään huoneen verrattuna lämpöpatteriin.
Sähkölattialämmitystä säädetään termostaattia säätämällä. Jos lattialämmitys ei toimi tarkastetaan termostaatin arvo, sulakkeet ja vikavirtasuoja.
Vesikiertoisessa lattialämmityksessä lattiassa kiertää vesi. Vesi jaetaan lattialämmitykselle jakotukilta, jossa on säätöventtiilit. Termostaatti ohjaa venttiiliä ja lattian lämpötila säätyy tarpeen mukaan.
Lattialämmityksessä voi olla myös käsisäätöisiä venttiileitä, jotka pysyvät vakiosäädössä.
Lattialämmityksen vikoja voi olla venttiilien vika, jolloin ne on esim. tukossa tai jumissa. Järjestelmässä voi myös olla ilmaa, joka estää veden kierron ja tällöin on tarve ilmata.
Mitä kiinteistöhuolto tekee siinä kohtaa, kun lähdetään kartoittamaan asuntojen viileyttä ja kuka maksaa?
Kun asukas ilmoittaa, että asunnossa on viileää, käydään mittaamassa lämpötilat asunnosta ja samalla tarkastetaan patteriventtiileiden ja termostaattien toiminta ja kunto. Patterit ilmataan, mikäli huomataan niissä olevan ilmaa. Tämän jälkeen tarkastetaan ilmanvaihto.
Mikäli näistä ei löydy syytä, mennään tarkastamaan lämmönjakohuoneeseen lämmönjakokeskuksen toiminta ja sen arvot. Katsotaan myös, että vesi kiertää verkossa ja menoveden lämpötila on oikea.
Jos viileyttä esiintyy laajemmin kiinteistössä ja verkko sekä laitteet toimii, keskustellaan taloyhtiön hallituksen kanssa onko tarvetta muuttaa lämmitysverkon menoveden asetuksia.
Nämä kuuluvat yleensä kiinteistöhuollon kuukausihintaan eli eivät aiheuta taloyhtiölle ylimääräisiä kuluja.
Ikkunat huurtuu, pitääkö olla huolissaan?
IKKUNOIDEN HUURTUMINEN VÄLISTÄ:
-Ikkunoiden huurtuminen välistä johtuu yleensä ilmanvaihdon ongelmasta, asunto ei ole riittävän alipaineinen eli poistoilman määrä on liian vähäinen. Mikäli asunnossa on asuntokohtainen ilmanvaihtokone, ongelmaan voi auttaa ilmanvaihdon pitäminen suuremmalla teholla. Lisäksi ikkunoiden viat voivat aiheuttaa huurtumista. Tuuletusreiät on tukossa tai tiivisteet huonot. Mikäli tätä ei saa itse ratkaistua, kannattaa olla yhteydessä kiinteistöhuoltoon.
IKKUNOIDEN HUURTUMINEN ULKOPUOLELTA:
-energiatehokkaat ikkunat voivat huurtua ulkopinnasta kun ulkoilman kosteus tiivistyy lasin ulkopintaan, tämä on ominaisuus, ei vika
IKKUNOIDEN HUURTUMINEN SISÄPINNASTA:
-Jos huoneilman kosteus on suuri voi kylmällä kelillä kosteus tiivistyä kylmään ikkunan sisäpintaa. Mikäli tämä jatkuu päiviä eikä ole selkeää syytä, kannattaa olla yhteydessä kiinteistöhuoltoon.
Heräsikö kysymyksiä kiinteistön lämmitykseen tai kiinteistöhuoltoon liittyen? Laita viestiä kiinteistohuolto@reijus.fi, niin ollaan yhteydessä!
